KEMI



Ylhäällä Kemin kaivosaluetta vuonna 2003. Kuva: Kemin kaivos

Kemin kromikaivoksen syntyyn vaikutti ratkaisevasti sukeltaja Martti Mäkisen vuonna 1959 löytämät kivilohkareet, jotka lähetettiin Geologiselle tutkimuskeskukselle. Päätös malmin hyödyntämisestä tehtiin vuonna 1964 ja seuraavana vuonna kaivostoiminta alkoi avolouhinnalla. Vuonna 1969 kaivokselle valmistui oma rikastamo ja pääosa kromirikasteesta kuljetettiin Tornion ferrokromitehtaalle.

Tänä päivänä (2004) Kemin kaivos on EU:n alueen ainoa kromikaivos. Se sijaitsee linnuntietä noin 20 kilometrin päässä Outokumpu Stainless Oy:n Tornion tehtaista. Kemin kaivos tuottaa kromirikasteita ferrokromitehtaan raaka-aineiksi.

Outokumpu Chrome Oy:öön kuuluvat kaivoksen henkilövahvuus noin 130 henkilöä. Tämän lisäksi kaivoksella työskentelee noin 80 henkilöä eri urakoitsijoiden palveluksessa.

Kaivoksen todetut malmivarat ovat noin 50 milj. tonnia. Lisäksi mineraalivarantoja on arvioitu olevan noin 90 milj. tonnia. keskimäärin 40 metrin paksuinen esiintymä on lähes pystyasennossa ja on n. kilometrin pituinen. Malmin syvyysulottuvuus on avoin. Malmin kromioksidipitoisuus on 26% ja kromi-rauta-suhde on 1,6.

Malmia on tuotannon alusta alkaen louhittu avolouhintana. Avolouhos ulottuu nykyisin 170 metrin syvyyteen. Vuotuinen louhinta on noin 1,2 milj. tonnia malmia ja noin 3.5 milj. tonnia sivukiveä.

Maanalaisen kaivoksen malminnostolinja käynnistyi syksyllä vuonna 2003. Maanalaisen malmin osuus tuotannosta lisääntyy asteittain niin, että malmituotannosta kaikki vuotuinen malmi louhitaan maan alta vuoteen 2008 mennessä, jolloin avolouhinnan piirissä oleva malmi on loppuun louhittu.

Maanalaiseen kaivokseen kuljetaan joko vinotunnelin tai kuilun kautta. Malmin louhinta on aloitettu 500-tasolta, josta edetään ylöspäin kohti avolouhoksen pohjaa. Tyhjäksi louhitut yksittäiset louhokset täytetään sivukivellä. Louhoksista malmi kuljetetaan maanalaiselle murskaamolle. Murskattu malmi siirretään hihnakuljetinjärjestelmillä kuilun läheisyydessä sijaitseviin esimurskesiiloihin. Siiloista malmi ohjataan edelleen mittataskun kautta nostokoppaan. Malmi nostetaan kapassa kuilun kautta 70 metriä korkean nostotornin purkusiiloon, josta se syötetään rikastusprosessiin. Maanalaisen liikkuvan kaluston huoltopaikat ovat maan alla, kuten myös vedenpoiston, ilmanvaihdon, sähköistyksen, kommunikoinnin ja muun tarvittavan infrastruktuurin vaatimat tilat ja laitteet.

Malmi rikastetaan Kemin kaivoksen rikastamossa pala- ja hienorikasteiksi. Ensimmäisessä vaiheessa malmi murskataan jatkoprosessia varten. Palarikastamolla murskatusta malmista erotetaan raskasväliaine-erotuksella palarikaste, jonka kappalekoko on 12 - 100 mm. Hienorikastamolla malmi rikastetaan hienorikasteeksi käyttämällä painovoima- ja vahvamagneettisia rikastusmenetelmiä.

Vuosittain tuotetaan palarikastetta noin 200 000 tonnia ja hienorikastetta noin 400 000 tonnia. Rikasteiden pitoisuudet ovat vastaavasti 35,0% ja 45,0% kromioksidia. Rikasteet kuljetetaan junalla Tornion ferrokromitehtaalle.

Kuva Kemin malmilohkareesta.
Kemin malmin kromipitoisuus on noin 26 %.
Design by: Juhana Venemies | Viimeksi päivitetty: 29. Heinäkuuta, 2010.